Kuudes vuosikurssi
Viimeisenä vuonna opiskelijat valitsevat, haluavatko he painottua suur- vai pieneläimiin. Painotus vaikuttaa paljon viimeisen vuoden aikatauluun ja kursseihin, mutta sen myötä ei valmistu erikoiseläinlääkäriksi. Laillistettu eläinlääkäri voi suorittaa jatkotutkintona erikoiseläinlääkärin tutkinnon, minkä myötä voi erikoistua esim. pieneläinsairauksiin tai elintarvikehygieniaan.
Pieneläimet
Sen kuuluisan ihanan kamalan kandikesän jälkeen syksyllä on helpotus päästä vielä hetkeksi koulunpenkille istumaan ja kuuntelemaan. Syksyllä on lyhyet syventävät teoriapainotteiset kurssit pieneläinten oftalmologiasta, dermatologiasta sekä hammassairauksista.
Loka- ja marraskuu kuluu harjoittelun parissa. Harjoittelut voi suorittaa haluamassaan kunnassa tai klinikalla, osan voi suorittaa myös työskennellen sijaisena. Harjoittelujen välissä joulukuussa on koulussa yksi ”haigusluguviikko”, eli jolloin käydään opettajien kanssa läpi harjoitteluissa tulleita mielenkiintoisia potilastapauksia.
Vuodenvaihteen jälkeen vuosi jatkuu harjoitteluilla. Helmikuussa koulu jatkuu jälleen potilastapauksilla. Lisäksi lyhyet kurssit gastroenterologiasta, neurologiasta, eksoottisista eläimistä, kardiologiasta sekä ensiavusta kestävät huhtikuun alkuun. Vanhojen asioiden kertaaminen on ollut erittäin hyödyllistä, ja nyt osaa kysyä paljon paremmin tarkentavia kysymyksiä opettajalta, kun on ollut jo yhden kesän töissä eläinlääkärinä.
Huhtikuussa alkaakin lukuloma, jolloin joko kirjoitetaan lopputyötä tai luetaan lopputenttiin. Tentit ja lopputyön esittäminen on toukokuun lopussa.
Annina VM6-2018
Suureläimet
Harva varmaan haluaa palata koulunpenkille niin kiihkeästi kuin kuudentena vuonna kandikesän jälkeen. Valinta suur- ja pieneläinpuolen välillä voi olla haastava. Itse päädyin valitsemaan suureläimet, koska kesällä kokemus niistä jäi vähäiseksi, mutta haluaisin työskennellä niiden parissa enemmän ja myös tietää niistä enemmän. Lisäksi koulumme suureläinpuoli on erittäin hyvässä maineessa, vaikkakin pieneläimet ovat myös nostaneet huimasti suosiotaan uudistetun opintosuunnitelman myötä. Suureläinpuoli on siitä kiva, että koko syyslukukausi on koulua ja kevät harjoitteluja, eli ei tarvitse soutaa kahden maan väliä kuukauden välein. Syksyn opinnot on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen – hevoset, pienmärehtijät, siat ja naudat.
Hevosia opiskeltiin reilu kuukausi sisältäen ortopediaa, sisätauteja ja keissejä. Ortopediaa käytiin mukavan opettajan kanssa ja käytännönläheisesti niin, että ontumatutkimuksiin sai oikeasti aika hyvän ymmärryspohjan ja huipentui praksaan, jossa pääsi kokeilemaan muutamia juttuja käytännössä. Sisätauteja opettamaan oli kutsuttu vieraileva luennoitsija Helsingin yliopistosta, viikko oli todella kiinnostava. Kokonaisuudessaan heppaosio oli hyödyllinen ja melko käytännöllinen, tosin tulevaisuudessa ainakin ortopediaosuus on lyhyempi, koska hevosiin on uhrattu enemmän creditsejä nelosella.
Pienmärehtijöiden (lue lampaiden) osuus oli myös mielenkiintoinen. Melkein joka päivälle oli eri luennoitsija, eli asiaa tuli monipuolisesti, joskin asiat alkoivat hiukan toistua etenkin tartuntatautien osalta. Erityiskiitos menee luultavasti koko kouluhistorian parhaiten koostetuille luennoitsijalle, jonka lähestymistapa oli ongelmakeskeinen, eli mietittiin mitä diffejä ja syitä eri oireiden takana voi olla. Lammasosuus sisälsi myös yhdet historian parhaista praksoista, joissa vietettiin kymmenenkin tuntia ottamassa lampailta verta massatyönä. Kukaan ei säästynyt kuivana läpimärkiä lampaita kaatosateessa käsitellessä, mutta hauskaa oli!
Lehmille oli pyhitetty eniten aikaa syksyn opinnoista. Koulumme on kuuluisa hyvästä nautojen terveydenhuolto-opetuksesta, ja nytkin keskityttiin nimenomaan terveydenhuoltoon, eikä yksittäisten lehmien hoitoon. Kurssilla on opettamassa koulumme mukavimpia opettajia, mikä teki luennoistakin hauskaa kuultavaa. Luennot valmistivat meitä terveydenhuoltokäynteihin ympäri Eestiä, joissa kartoitettiin tilojen haasteita ja mietittiin niille ratkaisuja eri osa-alueilta (utareterveys, nuorkarja, sorkkaterveys, lisääntyminen ja aineenvaihduntasairaudet). Lopuksi raportit esiteltiin toisille ryhmille, siihen oli varattu kaksi kokonaista päivää. Sikatalouden osio käydään läpi nopeasti tietoiskuna ja lähinnä teoreettisesti.
Jokaisen osuuden päätteeksi oli koe, kaikki olivat tyypiltään erilaisia. Viimeinen viikko oli varattu potilastapausten läpikäymiseen, eli jokaisen oppilaan piti kirjoittaa sairauskertomus jostain viitos- tai kuutosvuoden potilastapauksesta ja esittää se toisille opiskelijoille. Suureläinpuolen syksyyn kuuluivat myös yöpäivystykset hevospuolella.
Syksyllä koulua oli siis syyskuun alusta joulukuun puoleen väliin. Kevät on pyhitetty harjoitteluille, joita pitää tehdä yhteensä kolme kuukautta. Harjoittelupaikaksi käy oikeastaan ihan mikä vain, myös pieneläinklinikka, ja töitä saa hyväksiluettua harjoitteluksi, jos paikalla on myös toinen lääkäri. Harjoittelusta kirjoitetaan viikoittain päiväkirjaa, joka lähetetään aina kuukauden lopuksi ohjaajalle itseanalyysin kera.
Syksy suureläimissä oli oikein mukava, voin vain suositella!
- Aino VM6-2018