Hakuprosessi oli pitkä, tunteita sisältävä ja monivaiheinen. Olimme kaikki kuitenkin todella
motivoituneita Tarton eläinlääketieteelliselle linjalle hakiessamme, ja kevät hurahtikin
nopeasti pääsykokeeseen lukiessa. Kaikki oli sen vaivan arvoista, kun saimme hyväksyä
koulupaikan Tartosta. Tämä laukaisi kuitenkin paniikin siitä, mitä tuleman pitää. Olimme
kuulleet tarinoita Tartosta, mutta vain harva meistä oli käynyt kauniissa, kesäisessä
tulevassa kotikaupungissamme. Onneksi avuksemme saapuivat tuutorit ja vanhemmat
opiskelijat, ja Tarttoon muutto sujuikin hyvin. Käytännön asiat alkoivat loksahdella
paikoilleen viimeistään vauhdikkaalla orientaatioviikolla, jolloin pääsimme tutustumaan
tuleviin kollegoihimme ja kouluumme. Suolet ry esittäytyi myös hyvin pian koulun alettua ja
esimerkiksi koiria omistavat fuksit pääsivät heti koiratoimikunnan järjestämiin treeneihin
mukaan! Myös muihin vapaa-ajan harrastusporukoihin päästiin nopeasti mukaan kuten
yliopistolaisten lentopallo- ja tanssiporukoihin.

Syksyllä päästiin heti töihin anatomian ja biokemian kanssa. Molemmilla kursseilla oli heti
käytännönläheinen opiskelutapa, ja kahden viikon kuluttua jo ensimmäinen suullinen tentti
anatomiassa. Syksylle oli myös mahdollista valita mm. kertauskemiaa, jos pääsykoeajoilta
oli jo päässyt kemialliset laskut unohtumaan. Saimme myös perustietämystä tieteellisistä
tutkimuksista ja niiden tekemisestä. Syksy huipentui monelle ensimmäiseen yliopiston
lukukauden final exam-viikkoon. Silloin etenkin tiiviistä porukasta ja yhteen hiileen
puhaltamisesta oli paljon hyötyä, tulemmehan olemaan toistemme kollegoja myöhemmin
eläinlääkäreinä. Joululoma maistuikin todella herkulliselta ahkeran syksyn jälkeen.
Syksyä tahdittivat bileet, joista mieleenpainuvimmat olivat varmasti fuksiaiset, ja kuuluisa
fuksikaste. Järjestimme myös pikkujoulut, ja sekös vasta hauskaa olikin! Jo fuksivuonna
pääsimme osallistumaan moniin tapahtumiin ja yritysvierailuihin, jotka omalta osaltaan
lisäsivät motivaatiota niin kursseilla, kuin tentteihin lukiessa.

Tammikuu saatiin huilata ja kouluun palattiin helmikuussa. Kevätkausi lähiopetuksessa jäi
lyhyeksi koronan vuoksi, joten moni meistä pakkasi jälleen tavaransa jo maaliskuussa ja
suuntasi Suomeen karanteeniin. Kevään opinnot suoritimme täysin etäopetuksessa,
ensimmäistä kertaa Tarton eläinlääketieteellisen linjan historiassa. Emmepä olisi uskoneet
eläinlääkikseen hakiessamme, että opiskelemme lääkäreiksi kotisohvalta käsin.
Anatomian dissektioiden videot ja physiologian moodletentit pitivät kevään kuitenkin myös
vauhdikkaana, mutta opettavaisena. Keväälle mahtui myös hieman genetiikkaa,
mikrobiologiaa sekä valinnaisia kursseja. Viimeisten (moodle)tenttien jälkeen pääsimmekin
kirmaamaan kesälaitumille.

Ensimmäinen vuosi Tarton eläinlääketieteellisessä oli kiireinen ja ajoittain stressaavakin.
Saimme kuitenkin kaikesta huolimatta hyvät pohjat jatkaa eläinlääketieteen opinnoissa ja
moni meistä oli jo ensimmäisenä kesänä alan töissä. Jäimme odottamaan toisen vuoden
alkamista innoissamme – olimmehan vanhemmilta opiskelijoilta kuulleet, että
käytännönläheisyys kasvaa koulun aikana...

Taru & Nea, VM1-2019